Entä jos me tavikset alettaisiin arjen puolustajiksi tarjoamalla tukea kiusatuille ja vainotuille?

Johannes Koski
4 min readOct 29, 2019
Tavikset sankareina: minä ja kaksi muuta auttajaa, jotka lupautuivat spontaanisti mukaan tukemaan Aron siskoja oikeudenkäynnissä tänään. He lähtivät mukaan kun kysyin avoimesti netissä apua. Hienoja ihmisiä!

Olin tänään aamulla tsemppaamassa Jessikka Aroa ja Pipsa Aroa hovioikeudessa. Siellä käsiteltiin Jessikkaan kohdistuvaa vainoamista. Tiesimme ennalta että paikalle on tulossa häirikköjä. Ja halusimme auttaa jotenkin.

Mukanani oli liuta ihmisiä, jotka lupautuivat tukijoiksi, sen jälkeen kun kysyin apua eilen avoimesti apua Twitterissä ja Facebookissa. Vaikka emme tunteneet toisiamme ennalta, nämä ihmiset saapuivat aamulla paikalle. Kiitos teille ❤️

En ole aiemmin kokenut oikein mitään vastaavaa. Ja tämä kokemus valoi ehkä itseeni vähän toivoa, että tämä aavistuksen verran viksahtanut nykymaailma voi vielä olla korjattavissa. Jos me tavikset päätetään auttaa vähän useammin vieraita ihmisiä.

Mutta palataan viime viikonloppuun.

Käyn ikävän harvoin Kirjamessuilla. Mutta silloin kun käyn, blokkaan näköjään öyhöjen häirintästriimejä Ropecon Pride -paidassa:

Jessikka oli Kirjamessuilla puhumassa uudesta kirjastaan ja infosodasta. Satuin osumaan oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, ja sain ainakin vähän autettua Pipsa ja Jessikka Aroa, kun tunnetut vihastriimaajat iskivät Putinin trollit -kirjan allekirjoitustilaisuudessa. Ja näimme ihka elävän kotimaisen trollin jonottamassa allekirjoitusta — ilman kirjaa.

Allekirjoittaneen voi bongata Arojen videosta kohdasta 37:00 alkaen.

Tämä on jotain mitä kuka tahansa voi ihan hyvin tehdä. Ei tarvitse olla mitään supervoimia. Jos näet häirintää, rasismia, homofobista kiusaamista tmv., niin käy kysymässä kohteelta voitko auttaa. Pelkästään siitä voi olla apua, että seisot siinä vieressä tsemppaamassa.

Jessikka Aro ja Johanna Vehkoo Kirjamessuilla

Varsin tapahtumarikkaiden messujen jälkeen palasin kotiin ja avasin Jessikkan kirjan. Ensimmäinen sivu puhutteli minua heti:

Jessikkan kirjan ensimmäinen sivu

Olin itse yksittäisen verkkovihakampanjan kohteena keväällä ja silloin sekä itsemurhakehotukset että epäsuorat tappouhkaukset kävivät ikävän tutuiksi. Vihapuhe rapauttaa demokratiaa ja syö sananvapautta. Kirjoitin tästä aiemmin blogissani.

Tuntui siltä että tälle on vain tehtävä jotain. Meidän tavisten.

Pari sanaa muita tukevasta ally-toiminnasta

Kuva: Presidentti Halonen kertoi minulle keväällä että on tärkeää että kaltaiseni ”parrakkaat tavikset” toimivat allynä tukea tarvitseville.

Jos nyt joku pohtii miksi — sen sijaan että olisin jäänyt sunnuntaina kotiin saunomaan perheen kanssa — lähdinkin kirjamessuille, niin tässä pari ajatusta:

Lähdin messuille nähtyäni Aron twiitit häneen kohdistuvasta häiriköinnin suunnittelusta. Sarjakuvat toki kiinnostivat, mutta tämä oli tärkeämpää.

Öyhöjen teoria ally-toiminnasta on tämä: ”Allyt auttavat esimerkiksi vihakampanjan kohteeksi joutuvia, koska haluavat naisia.” — Tämä kuvastaa sitä miten vaikeaa on katsoa asioita muusta kuin omasta kapeasta maailmankuvasta. Kiitos kysymästä, parisuhteeni voi oikein hyvin.

Eri poliittiseen leiriin kuuluvat ovat joskus kommentoineet minusta näin: ”Johannes teki tämän asian X, jotta saisi kerättyä vähän lisää poliittisia pisteitä mahdollisilta äänestäjiltä.” — En ole tällä hetkellä mukana missään aktiivisessa puoluepoliittisessa toiminnassa.

Tutut ovat joskus sanoneet puolestaan näin: ”Voisitko lopettaa ulkoisen hyväksynnän kerjäämisen.” — Tottakai ulkoinen hyväksyntä tuntuu ihmisestä hyvältä. Se on osa meidän ihmisten ohjelmointia. Mutta olen mielestäni ihan eheä ilmankin liketyksiä ja selkään taputuksia.

No mitä sitten jää jäljelle?

Miksi olin eilen tsemppaamassa toimittajaa ja suojaamassa häntä vihastriimaajalta?

Voisiko vastaukseksi riittää vain tämä: “On oikein auttaa toista.”

Omien arvojen mukaan toimiminen tuo jotain integriteetin tunnetta.

On kivempi katsoa peiliin.

En todellakaan edes tehnyt Kirjamessuilla mitään sen kummempaa. Olin läsnä ja sanoin että voin auttaa. Seisoin muutaman hetken rauhallisesti selkä striimaajan kameran edessä.

Koin että tästä oli sillä hetkellä apua toiselle haastavassa tilanteessa. Jo se tunne riittää. Tiedän varsin hyvin miltä tuntuu jäädä yksin kiusattuna. Tiedän myös miten korjaavaa on voida auttaa toisia.

Suosittelen kokeilemaan samaa.

Mutta nyt asiaan.

Perustettaisiinko ryhmä arjen puolustajia meistä taviksista?

Ajatus, joka nousi kirjamessujen häiriköinnin jälkeen: On olemassa erilaisia keinoja ja hashtageja, joilla kutsua muita ihmisiä auttamaan ja tsemppaamaan nettikiusattua. Miten tämä onnistuisi fyysisissä tiloissa?

Avasimme eilen Puolustajien tukiryhmä -nimisen Discord-yhteisön.

Ajatuksemme on se että tästä yhteisöstä kasvaisi isompi ryhmä ihmisiä, jotka auttavat vainon ja kiusaamisen kohteeksi joutuvia. Tätä sama ideaa pyöriteltiin jo keväällä vihapuhepanelistien kanssa.

Maassa järjestetään jatkuvasti tapahtumia vihapuhepaneeleista oikeudenkäynteihin, joissa esimerkiksi äärioikeiston edustajat ja vihatriimaajat käyvät kiusaamassa ja vainoamassa muita. Näissä tapahtumissa me voimme olla auttamassa.

Väkivaltaa ei koskaan käytetä. Ei edes vähää. Kaikki töniminen, kiinni pitäminen, estäminen jne. on kielletty. Näitä voimatoimia varten ovat olemassa poliisit, turvamiehet ja järjestyksenvalvojat.

Me pysymme rauhallisina ja tärkein antimme on se tuki ja tsemppaus, joita voimme häirinnän kohteille muilla keinoin antaa. Ihan vaikka vain olemalla ne ystävälliset kasvot yleisössä.

Jos haluat liittyä Puolustajien tukiryhmän jäseneksi, lähetä allekirjoittaneelle yksityisviesti twitterissä tai täytä hakulomake.

‪Otamme jäseniä mukaan maltillisesti. Hakemuksen käsittelyssä voi siis kestää muutamia päiviä. Tämän jälkeen lisäämme sinut postituslistalle.‬

‪Yhteyttä otetaan sähköpostilla tai yksityisviestillä kun tsemppaustukea kiusatuille tai vainotuille seuraavan kerran tarvitaan.‬

Hae Puolustajien tukiryhmään jos haluat:

  • toimia tukena kiusatulle tai vainotulle
  • olla turvallinen ihminen häirintätilanteessa
  • seisoa rauhallisesti vihastriimaajan ja kohteen välissä
  • olla ystävällinen kasvo vaikkapa oikeussalissa
  • tsempata ja tukea kiusattua digitaalisissa tiloissa

Jos tällaiseen ryhmään liittyminen tuntuu itselle vieraalta ajatukselta, tee edes tämä: Kun kohtaat kiusaamista ja häirintää, osoita tukesi kiusatulle. Jo pelkkä ele tekee vaikeasta hetkestä tälle toiselle ihmiselle turvallisemman.

Tehdään yhdessä maamme fyysisistä ja digitaalisista tiloista turvallisempia.

T. Johannes Koski, Eeli Kytömäki, Elina Hirvonen, Matias Kangas, Otso Ollikainen ja muut puolustajat

--

--