Tehdään yhdessä Suomesta vähemmän rasistinen maa
Rasismi ja syrjinnän muut olomuodot vaikuttavat monen suomalaisen elämään joka päivä. Sen ilmenemismuotoja voivat olla esimerkiksi solvaaminen kadulla tai verkossa, fyysinen väkivalta, vaikeus löytää asuntoa tai työpaikkaa, vaikeus päästä mukaan yhteisöihin sekä tarpeeton pysäytetyksi tuleminen virkavallan edustajan tai vartijan toimesta.
Kirjoitan nyt rasismin viidestä erilaisesta ilmentymästä vuoden 2019 Suomessa:
- Järjestäytynyt rasismi ja viharikokset
- Viranomaisten ja vartijoiden tekemä etninen profilointi
- Rasistinen vihapuhe ja verkkohäirintä
- Rakenteellinen rasismi suomalaisessa yhteiskunnassa
- Ennakkoluulot ja syrjintä työelämässä
Osallistuin hiljattain antirasistiseen keskustelutilaisuuteen. Illasta minulle jäi vahvasti mieleen panelistien viesti: rasismin ja syrjinnän suhteen ei ole sellaista positiota kuin puolueeton. Joko olet rasismin hiljainen hyväksyjä tai sitten olet rasismin aktiivinen vastustaja. Tämä sama lainalaisuus pätee esimerkiksi koulukiusaamiseen.
Suomi on yhä tutkimusten perusteella rasistinen maa, ja rakenteellinen rasismi aiheuttaa jatkuvasti merkittävää haittaa tuhansien kansalaisten elämään. Oikeistopopulismin ja nationalismin nousu ovat entisestään voimistaneet rasistisia asenteita viime vuosina. Nyt tarvitaan voimakkaita keinoja syrjinnän ja rasistisen vihapuheen purkamiseksi.
Feministisen puolueen eduskuntavaaliohjelmassa on monta aloitetta, joiden avulla yhteiskunnassa voitaisiin puuttua paremmin syrjintään, rasismiin ja vihapuheeseen. Löydät ohjelmamme ”100 aloitetta yhdenvertaisuudesta” täältä.
Avaan tässä kirjoituksessa viittä rasismin ilmentymää Suomessa konkreettisten esimerkkien kera sekä liitän jokaisen yhteyteen Feministisen puolueen ehdotuksen siitä, miten ongelmaa tulisi lähteä ratkomaan.
1. Järjestäytynyt rasismi ja viharikokset
PVL-uusnatsijärjestö marssi viikko sitten Turussa lippujensa kanssa, häiritsi poliitikkoja ja levitti valheellista vihapuhettaan vaalimainosten näköisissä esitteissä, joissa oli puolueiden tunnuksia. Poliisi ei tuntunut lausuntojensa perusteella ottavan tätä vakavasti.
Rasistinen vihapuhe on tällä hetkellä erittäin näkyvää verkossa. Se leviää Facebookin ja Twitterin päivityksissä, sitä löytyy uutisivustojen kommenteista, ja on olemassa kokonaisia verkkoyhteisöjä jotka rakentuvat rasismin ympärille. Tämä viha voi aikanaan johtaa vastaavaan äärioikeistolaiseen terroritekoon kuin Uudessa-Seelannissa.
Nettiviha loukkaa ja uhkaa yksilöitä tai sosiaalisia ryhmiä. Viime vuosina se on ollut yhteiskunnallisen keskustelun kohteena, ja sen on pelätty paitsi vahingoittavan kohteitaan myös lisäävän yhteiskunnallisia konflikteja.
Facebook-ryhmässä on jäseninä lukuisia perussuomalaisten paikallisjärjestöjen aktiiveja, joista osa on myös kaupunginvaltuutettuja. Lisäksi jäseninä on ainakin kaksikymmentä henkilöä, jotka perussuomalaiset on nimennyt ehdokkaaksi ensi kevään eduskuntavaaleihin.
Kansallismielisten liittouman Facebook-ryhmässä on jaettu natsijärjestön sivuilleen kirjoittamaa sisältöä. Viime vuonna liittouma antoi sosiaalisessa mediassa tukensa uusnatsien Tampereella järjestetylle mielenosoitukselle.
Ratkaisumme — vaaliohjelman aloite nro. 6:
Puututaan viharikoksiin. Lisätään sukupuoleen ja vammaisuuteen kohdistuva viharikos rikoslakiin rangaistuksen koventamisperusteeksi. Muutetaan yhdistyslakia niin, että järjestäytynyt rasismi kielletään, ja rikoslakia niin että tällaiseen toimintaan osallistuminen ja tunnettujen vihasymbolien esilläpito säädetään rangaistavaksi. Selvitetään keinot ehkäistä viharikoksia, puuttua vihapuheeseen ja tunnistaa vihamotiivi rikoksissa aiempaa paremmin.
2. Viranomaisten ja vartijoiden tekemä etninen profilointi
Etninen profilointi (käytetään myös nimitystä rodullistettu profilointi, racial profiling) tarkoittaa sitä, että henkilö pysäytetään yksinomaan tai pääasiallisesti hänen etnisen taustansa, ihonvärinsä tai uskontonsa perusteella.
Pysäytyksen aikana halutaan esimerkiksi selvittää pysäytetyn henkilöllisyys, tehdä hänelle tarkastus tai ottaa hänet kiinni ilman mitään kunnollista syytä. Näihin syihin nojautuva profilointi on syrjivää, koska siinä asetetaan ihmiset eriarvoiseen asemaan täysin laittomin perustein. Itse asiassa syrjivän etnisen profiloinnin kielto on niin ehdoton, että välitön syrjivä kohtelu ei ole oikeutettua edes yleisen hätätilan, kuten julkiseen tilaan kohdistuneen turvallisuusuhan aikana. (wikipedia)
Etninen profilointi on siis laissa kiellettyä syrjintää, mutta tutkimusten perusteella sitä esiintyy Suomessa.
Tutkimuksessa haastatellut kertoivat, että poliisit, vartijat tai kaupan myyjät olivat monesti kiinnittäneet heihin tai heidän tuttaviinsa erityistä huomiota etnisen taustan ja ulkonäön perusteella. Näitä tilanteita — pysäyttämistä, henkilöpapereiden kysymistä, seuraamista — oli koettu muun muassa kaduilla ja puistoissa, rautatie- ja metroasemilla, kauppakeskuksissa ja ravintoloissa.
Lenita kertoo puhelinhaastattelussa joutuneensa etnisen profiloinnin kohteeksi satoja kertoja. Vartijat seuraavat Lenitaa kaupassa ja hänen pitää olla joka kerta hyvin tarkkana siitä, miten hän tekee kaupassa ostoksensa.
Mahadura & Özberkan: Poliisi ja etninen profilointi
“Kyselyaineiston mukaan turvallisuusalan toimijoiden pysäytykset ovat usein valikoivia ja perustuvat osaltaan etnisyyteen. Erityisesti vartijoiden toimintaan näyttää sisältyvän etnistä profilointia. Esimerkiksi somalialaistaustaisten vastaajien riski tulla vartijoiden kontrolloimaksi ilman ilmeistä syytä on lähes kymmenkertainen verrattuna valtaväestöön.”
Pysäytetyt — etninen profilointi Suomessa
Lisätietoa: http://www.profiling.fi
Ratkaisumme — vaaliohjelman aloite nro. 7:
Puututaan etniseen profilointiin. Edellytetään poliisia luopumaan pysäytyksiin nojautuvasta ulkomaalaisvalvonnasta ja teemavalvontaoperaatioista, jotka kohdistuvat haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisryhmiin ja lisäävät riskiä toimia syrjivästi. Etsitään keinot puuttua syrjiviin käytäntöihin aiempaa tehokkaammin myös yksityisen sektorin turvallisuus- ja vartiointiliikkeiden toiminnassa.
3. Rasistinen vihapuhe ja verkkohäirintä
Jouduttuani itse hiljattain häirintäkampanjan kohteeksi ymmärrän nyt erittäin hyvin miten lamauttavaa ja voimakasta verkkohäirintä voi olla. Jouduin keskeyttämään oman vaalikampanjani melkein viikoksi vihakampanjan seurauksena. Vastaavan verkkokiusaamisen masinointi on mielestäni vakava uhka demokratialle, erityisesti kun kohteena ovat poliitikot, journalistit ja vähemmistöjen edustajat.
Verkkovihan kohteeksi joutuvat tyypillisimmin naiset ja vähemmistöihin kuuluvat. Vihapuhetta oikeutetaan sananvapaudella, mutta se on johtanut sananvapauden kaventumiseen: naiset pelkäävät ottaa kantaa mielipiteitä jyrkästi jakaviin aiheisiin.
Mitä on rasistinen kielenkäyttö? Millaisia vaikutuksia rasistisella kielenkäytöllä voi olla? Miten kieltä voi käyttää valta-aseman vahvistamiseen?
Lisätietoa:
https://verkkoviha.fi/
Ratkaisumme — vaaliohjelman aloite nro. 8:
Loppu häirinnälle ja kiusaamiselle. Laaditaan kansallinen ohjelma työsyrjinnän, kiusaamisen, häirinnän ja seksuaalisen ahdistelun ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi niin työpaikoilla, kouluissa kuin verkossa. Verkossa toimittajiin, poliitikkoihin ja muihin yhteiskunnan aktiivisiin toimijoihin kohdistuva häirintä on lisääntynyt ja on vakava demokratiaongelma. Nostetaan poliisin koulutustasoa verkossa tapahtuvasta häirinnästä, ja vahvistetaan häirinnän rikostutkintaa riittävillä resursseilla.
4. Rakenteellinen rasismi suomalaisessa yhteiskunnassa
Rakenteellista rasismia voi olla vaikea hahmottaa, jos sitä ei itse kohtaa tai jos siihen ei osoiteta valoa.
Yksi antirasistisen keskusteluillan panelisteista kiteytti rakenteellisen rasismin näin: “Pyrin ennen sanomaan etunimeni puhelimessa niin epäselvästi, ettei mahdollinen työnantaja tai vuokranantaja saisi selville, ettei nimeni kuulosta suomalaiselta. Koska tällöin en hyvin todennäköisesti saisi kyseistä työpaikkaa tai vuokra-asuntoa.”
Rakenteellinen rasismi ylläpitää ja tuottaa rodullista hierarkiaa, mikä näkyy muun muassa alempiarvoisiksi määriteltyjen ihmisten huonompana koulumenestyksenä, sijoittumisena alhaisemman palkkatason ammatteihin tai jäämisenä kokonaan työelämän ulkopuolelle. Syrjintä koulutuksessa ja työmarkkinoilla voi toisinaan olla suhteellisen avointa, esimerkiksi rekrytointitilanteissa tai palkkauksessa, mutta useasti se on lähes näkymätöntä, tietyn ryhmän suosimista näennäisen tasavertaisten kielitaito- ja ammattitaitovaatimusten avulla. Muut kuin valtaväestöön kuuluvat kohtaavat ongelmia myös palveluissa ja viranomaisten kanssa asioidessaan: palvelua ei saa omalla kielellä eikä tulkkausapua ole riittävästi saatavilla.
Vesa Puuronen: Me ja muut — rasismin olemuksesta
Rakenteellista rasismia voi olla esimerkiksi se, että jollain teolla on kauaskantoisemmat ja toisistaan poikkeavat seuraukset, tekijän ryhmäjäsenyydestä riippuen. Jos suomalainen varastaa kaupasta omenan ja ulkomaalainen tekee samoin, se vaikuttaa heidän elämäänsä eri tavoin. Ulkomaalainen helposti leimataan tämän jälkeen viranomaisten kirjanpidossa epäilyttäväksi yhteiskunnalliseksi ainekseksi, kun taas suomalaisen tapauksessa ajatellaan monesti, että kyseessä on yksittäinen erehdys. Ulkomaalaisen kohdalla tämä voi tarkoittaa jopa maasta karkottamista.
Nora Repo: Syrjintä piiloutuu rakenteisiin
Lapsena en ymmärtänyt, että myös rasistiksi oppii ja opetetaan, ihan vain sillä, että kaikki kuvasto suomalaisuudesta korostaa yhtenäiskulttuuria, jossa suomalaisuus tarkoittaa ei kansalaisuutta vaan tiukan etnistä identiteettiä: jäsenyyttä myyttisessä kansakunnassa, josta sinut voidaan sulkea ulos melkeinpä satunnaisin (mutta aina poliittisin) perustein. Jos sulaudut ulkoisesti stereotyyppiseen suomalaisuuteen, mutta määrität itsesi esimerkiksi virolaiseksi, venäläiseksi, ruotsalaiseksi, saamelaiseksi tai tataariksi, sinut vaiennetaan osaksi hegemonista valkoista, vaaleatukkaista ja sinisilmäistä suomalaisuutta, joka kansallispukuun puettuna tähyilee viljapellon laidalta kohti kansallista tulevaisuutta kuin paraskin kansallissosialistinen propagandajuliste. Jos ihosi ei ole valkoinen, jos silmissäsi on epikantus, jos kansanpukusi on vääränlainen tai vain puhut suomea korostaen, et voi olla osa kansallismielisesti määrittynyttä suomalaisuutta.
TOISEUS 101 — näkökulmia toiseuteen
Ratkaisumme — vaaliohjelman aloite nro. 17:
Puretaan rakenteellinen rasismi. Puututaan institutionaalisiin käytäntöihin perustuvaan ja lainsäädännön avulla tuotettuun tai toteutettuun rasismiin, tuomalla se näkyviin ja korjaamalla vallan vääristymät. Puretaan esteet, joita ihmiset kokevat ihonvärin, etnisyyden tai alkuperän vuoksi.
5. Ennakkoluulot ja syrjintä työelämässä
Tietoinen ja tiedostamaton syrjintä vaikeuttavat rodullistettujen suomalaisten työpaikansaantia ja etenemistä työelämässä. Työnhakijan nimi ja ulkonäkö vaikuttavat tutkimusten perusteella siihen, miten heidän hakemustaan kohdellaan.
Eräässä työharjoittelupaikassa harjoitteluaikani läheni loppuaan. Olin mielestäni päässyt hyvin työyhteisöön sisään ja hommat luisti hyvin. Harjoittelijana sain kehuja täsmällisyydestäni ja joustavuudesta. Eräänä iltapäivän rauhallisemmalla hetkellä aloimme keskustelemaan toisen työntekijän kanssa niitä näitä. Siinä keskustelun ohessa tuli esille, työmaailmassa olevat sukulaiseni.
Tämän esille tultua työkaverini sanoi hymyillen, että ”niin sähän oletkin vain puoliksi romani”. Tämä kommentti sai minut hämilleni, totesin, että ”kyllä minun molemmat vanhempani ovat romaneita”. Odotin keskustelun jatkuvan. Se ei jatkunut. Ainut asia mitä hän sai tuossa tilanteessa sanottua, oli ”aijaa”, samalla kun kasvoilla oli pöyristynyt ilme. Ilme jäi hänen kasvoilleen ja keskustelumme päättyi.
Monesti myös selitetään, että menestyvät romanit, joita ei tunnista romaneiksi vaatetuksen tai nimen perusteella, ovat valinneet menestyä ja siksi ”hylänneet” romanitaustansa. Puhutaan, ikään kuin meillä romaneilla olisi jonkinlainen sääntö, joka kieltää meiltä menestymisen. Vaihtoehtona ei nähdä sitä, että romanina Suomessa menestyminen voi olla haastavaa romaneihin kohdistuvan asenteellisuuden takia.
Leif Hagert: Liian hyvä romaniksi?
Roosa-tutkimuksen tulokset alleviivaavat rasismin kokemusten yleisyyttä romaniväestön keskuudessa Suomessa. Laaja, muiden tutkimusten kanssa vertailukelpoinen kysely tuo esille rasismia nimenomaan rakenteellisena ilmiönä: raportin tulosten valossa ei voida väittää, että romanien syrjinnässä olisi kyse vain yksittäisistä tapauksista ja kokemuksista.
Ratkaisumme — vaaliohjelman aloite nro. 18:
Puututaan syrjintään rekrytoinnissa. Työmarkkinat eivät ole jakautuneet vain sukupuolten mukaan, vaan myös etnisen alkuperän ja toimintakyvyn perusteella. Naisilla, vammaisilla ja rodullistetuilla ihmisillä on usein alhaisempi palkka ja huonommat työolot. Työehdot ovat huonoimmat ulkomailla syntyneillä naisilla, paperittomilla ja vammaisilla ihmisillä. Puututaan työelämän syrjintään ottamalla käyttöön nimetön työnhaku kunnissa, maakunnissa ja valtionhallinnossa ja kehitetään aktiivisesti muita menetelmiä, joilla edistetään yhdenvertaisuuden toteutumista työnhaussa. Työyhteisöissä aliedustettujen ja työmarkkinoilla syrjintää kohtaavien ihmisryhmien mahdollisuuksia saada töitä tulee parantaa positiivisella erityiskohtelulla. Vahvistetaan valtion ja kuntien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun velvoittavuutta ja valvontaa, jotta eriarvoisuuden purkaminen palkkauksessa, työolosuhteissa ja uramahdollisuuksissa etenee nopeammin.
Syrjintä, ulkonäköön perustuvat ennakkoluulot, rasistinen vihapuhe ja rakenteellinen rasismi ovat vakavia ongelmia maassamme. Ne aiheuttavat jatkuvasti kärsimystä ja vaikeuttavat tai estävät useita kansalaisia saamasta esimerkiksi työtä tai asuntoa.
Muutamia keinoja, joilla yksilönä voit vaikuttaa rasismin ja syrjinnän purkamiseen:
- Kuuntele rodullistettuja suomalaisia
- Tarkkaile omia asenteita ja päätöksiä
- Puutu kohtaamaasi rasistiseen käytökseen
- Viisi vinkkiä: Näin murrat rasistisia rakenteita
- Tue rasismin vastaista työtä
On toimittava nyt, sillä viime vuosien suunta ei ole hyvä: nationalismin nousu, kaikkialla näkyvä verkkoviha, ennakkoluuloilla ratsastava oikeistopopulistinen puolue, uusnatsijärjestöt, ministerin pahoinpitely-yritys… Nämä kaikki ovat osa samaa vihasta ja rasismista nousevaa ilmiötä. Meidän antirasistien on nyt pidettävä yhtä 💪🏽❤️
Puretaan nämä syrjinnän muodot yhdessä ja tehdään Suomesta vähemmän rasistinen maa.
Lisää aloitteita yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien puolesta löydät Feministisen puolueen vaaliohjelmasta 100 aloitetta yhdenvertaisuudesta.
